Ovllá

Ovllá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.   

Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut ja yrittänyt unohtaa jotain tärkeää: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurilleen ja palauttaa hänet tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovllá lakata unohtamasta ja päättää alkaa muistamaan?  

Ovllán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. 

Musiikissa kuulemme saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella.

Tämä ristiriita heijastuu musiikkiin, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavaa rytmiä, järjestystä ja kovuuden rakenteita. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistetyn identiteetin.  

Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa. Saamelaismuusikoiden säveltämät joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöä ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. 

Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman ja ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin.  

Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovllá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. 

Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin/Bihtošoabbá Helme ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Pääroolissa on Emil Kárlsen.

Oopperan esityskielet ovat pohjoissaame ja suomi. Teos tekstitetään suomeksi, pohjoissaameksi ja englanniksi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. 

Ovllá lea opera duohtavuođa jávkamis ja stuorra oktonasvuođas. Das, go ruohttasat iežas mannanáiggis ja kultuvrras gaikkoduvvojit bihtáide. Go mánná earuhuvvo su vánhemiin ja bággejuvvo ásodatskuvlii, gos son deaivá amas giela ja kultuvrra. Vásáhusas šaddá okto báhcima ja hilguma trauma. Oahppásis dahkkojuvvo amas ja mánná bajásšaddá heahpanit dan, mii lea. Amasvuođa dovddus šaddá identitehta, mii ii atte vuoiŋŋastit.   

Min muitalusa almmái, vuogáiduhttinpolitihka gillájeaddji, lea láhppán juoidá dehálačča, man son lea hávdádan ja geahččalan vajáldahttit: gii son lea. Ráhkisvuohta boktá hálu máhccat iežas ruohttasiidda ja oažžut Ovllá fas dovdat, ahte ii beare sáhte mearridit rievdat muhtun eará olmmožin. Sáhttágo Ovllá leat vajáldahtekeahttá ja sáhttágo son mearridit muitigoahtit? 

Ovllá čállá sápmelaš čájálmasčálli Juho-Sire/Siri Broch Johansen, šuoŋa komponere ovdánan suopmelaš šuokŋadahkki Cecilia Damström ja sus lea rávvejeaddjin sámemusihka áššedovdi Ánndaris/Anders Rimpi, ja bagadallá Oulu teáhtera bagadalli Heta Haanperä. Opera orkeastaran doaibmá Oulu Sinfoniija ja kapeallameašttirin Oulu Sinfoniija bajit kapeallameašttir Rumon Gamba. 

Mii gullat musihkas sápmelaš luonddu stuorra ja dipma čuodjanduovddan. Čábbodaga duohken goittotge ihtá rašes muitalus dáistaleamis: kolonisttalaš válddit dego Suopma, leat dolvon sápmelaš eamiálbmogis sin hármonalaš oktavuođa lundui, nu ahte figget buhttet dan idustrialiserejumiin ja ráhkademiin rusttegiid. Dát ruossalasvuohta boahtá oidnosii musihkas, mas luonddu friddja rávdnji bisána áiti ritmma vuostá, ortnega ja garasvuođa struktuvrraide. Guovdu orkeastara dialoga gullogohtet sápmelaš juoigiid iežaset jienat, mat čájehit ovttaskas olbmo sitkatvuođa ja fámu dáistalit ruovttoluotta mánnávuođas dolvojuvvon identitehta. 

Šuokŋadahkki Cecilia Damström komponere musihka nana ovttasbarggus sámemusihkkáriiguin, geat ráhkadit buot luđiid operai. Dát luođit suddet šuoŋa komposišuvdnii guovddáš oassin, nu ahte gudnejahttet sápmelaččaid kulturárbevieru ja ovttastahttet sin jienaid dáiddaduojis oktasaš musihkalaš ovdanbuktimii. 

Dáiddaduodji lokte Oulu teáhtera stuorra lávddi ala Davviriikkaid áidna eamiálbmoga, sápmelaččaid oaidninčiega ja maid daid hirbmat rašes čuovvumušaid, mat stáhtanjunnošiid ollašuhttán soardindoaimmaid geažil váikkuhit ain ođđa sápmelašsohkabuolvvaide.  

Opera guovddážis lea nuppe dáfus dieđu juohkin ja ovddasvástádusa guoddin stáhtanjunnošiid vearredaguin ja nuppe dáfus sápmelaččaid iežaset vásáhusaid ovdanbuktin. Seammás go dáiddaduodji geahččá árpmuheamit servodatlaš struktuvrraid ja olggušteami, dat geahččá lieggasit ovttaskas olbmo. Ovllá-opera lea fiktiivvalaš muitalus, muhto buot mii das dáhpáhuvvá, lea muhtumin dáhpáhuvvan muhtun olbmui Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša bealde Sámis. 

Produkšuvnna guosseplánejeaddjin doibmet sápmelaš dáiddárat: lávdehábmejeaddjin Geir Tore Holm, gárvoplánejeaddjin Helmi Hagelin/Bihtošoabbá Helme ja čuovgaplánejeaddjin Øystein Heitmann. Opera jietnaplánemis vástida Oulu teáhtera Jari Niemi. 

Opera ollašuhttojuvvo ovttasráđiid Oulu Sinfoniijain, Sámi Našunálateáhter Beaivvážiin ja Oulu2026:in. 

Oulu lea Eurohpá jagi 2026 kulturoaivegávpot. Ovllá gullá Oulu2026-kulturprográmmii ja kulturdálkkádatrievdamii.  

Ovllá lii ooppera tuotâvuođâ lappuumist já stuorrâ ohtuunisvuođâst. Tast, ko jieijâs moonnâmääigi já kulttuur ruotâseh kiškojeh pittážin. Ko páárnáš váldoo meddâl vanhimijnis já páguttuvvoo asodâhškoovlân, kost sun teivâd vieres kielâ já kulttuur. Feeriimist šadda ohtuu pääccim já hilgom trauma. Uámi tahhoo vieresin já páárnáš šadda hepânâššâđ tom, mii sun lii. Vieresvuođâ tobdoost šadda identiteet, mii ij addel ráávhu.   

Mii muštâlus almai, suddâdempolitiik uhre, lii läpittâm maidnii tehálijd, maid sun lii hävdidâm já irâttâm váldáttiđ: kii sun lii. Rähisvuotâ iällát haalu maccâđ jieijâs ruotâsáid já maaccât Oovllán tobdo, ete olmooš ij pyevti tuše meridiđ muttuđ nubben. Puáhtá-uv Ovllá joskâđ vááldátmist já puáhtá-uv sun meridiđ mušteškyettiđ? 

Ovllá lii čáállám sämmilâš čáitáldâhčällee Juho-Sire/Siri Broch Johansen, nuottim syemmilâš nuotâsteijee Cecilia Damström konsultnis sämmilii muusik äššitobdee Ánndaris/ Anders Rimpi, já stivrim Oulu teatter stivrejeijee Heta Haanperä. Ooppera orkesterin tuáimá Oulu Sinfonia já kapelmiäštárin Oulu Sinfonia pajekapelmiäštár Rumon Gamba. 

Mij kuullâp muusikist sämmilii luándu stuorrâ já timmâ jienâenâdâhhân. Muččâdvuođâ tyehin kuávváá kuittâg rašes muštâlus taistâlmist: kolonialistsiih vääldih tegu Suomâ láá rievvim sämmilii algâaalmugist sii harmonisii ohtâvuođâ luándun já viggâm pieijâđ ráhtulistume já lájádâslistume ton sajan. Taat ruossâlâsvuotâ spejâlistuvvoo muusikist, mast luándu rijjâ kulgijdem asâttuvá äštee riitmâ, oornig já korâsvuođâ ráhtusij vuástá. Orkester vuárusavâstâllâm kuávdoo pajaneh sämmilij jyeigei jieijâs jienah, moh kovvejeh ohtâgâs siđhesvuođâ já vyeimi taistâliđ maasâd pärnivuođâst rievvejum identiteet.   

Nuotâsteijee Cecilia Damström nuotâst muusik aldaas ohtsâšpargoost sämmilij musikkárijguin, kiäh nuotâsteh ooppera puoh luođijd. Taah lyeđeh suddâluveh nuotâstâsân ton kuávdášlâš uássin, kunnijâtteh sämmilij kulttuuräärbi já ponjeh sii jienâid tyejeest ohtâsâš muusiklâš olgospyehtimân.  

Tyeji paajeed Oulu teatter stuorrâ čáitáldâhlyeve oolâ Tave-enâmij áinoo algâaalmug, sämmilij keččâmkuávlu sehe taid hirmâd rašes čuávumušâid, moh vaigutteh staatâ jođettem suárdim tiet ain uđđâ sämisuhâpuolváid.  

Ooppera váimusist lii oovtâ tááhust tiäđujyehim já ovdâsvástádâs väldim staatâ jođettem puástuvuođâin, já nube tááhust sämmilij jieijâs feerimij oovdân pajedem. Siämmást ko tyeji kiäččá ármuttemeht siärvádâhlijd ráhtusijd já olgoštem, tot kiäččá ovtâskâs ulmuu läđisvuođáin. Ovllá-ooppera lii fiktiivlâš maainâs, mutâ puoh mii tast tábáhtuvá lii motomin tábáhtum kiäsnii Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ peln Sämienâmist. 

Produktio kyessivuávájeijen tuáimih sämmiliih taidâreh: lyevihämmejeijen Geir Tore Holm, pivtâshämmejeijen Helmi Hagelin/Bihtošoabbá Helme já čuovâhämmejeijen Øystein Heitmann. Ooppera jienâvuáváámist västid Oulu teatter Jari Niemi. 

Ooppera olášuttoo ohtsâšpargoost Oulu Sinfoniain, Sämmilij aalmuglâšteatter Beaivvášáin já Oulu2026:in. 

Oulu lii Euroop kulttuuruáivikaavpug ive 2026. Ovllá lii Oulu2026-kulttuurohjelm já kulttuuršoŋŋâdâhnubástus uási. 

Ovllá lij ooppera tuõttvuõđ läppjummšest da jõnn õhttnažvuõđâst. Tõʹst, ko preeddnid jiijjâs mõõnnâmääiʹjest da kulttuurâst ǩeâškat pieʹǩǩen. Ko päärna räʹtǩǩeet puärrsiʹnes da pääkktet aazztõkškoouʹle, koʹst son teivv veeʹres ǩiõl da kulttuur. Ǩiõččlâsttmõõžžâst šâdd õhttu pääccmõõžž da heelǥummuž trauma. Jijstes tuejjeet verraz da päärnaž šâdd hiâppned tõn, mii lij. Veeʹresvuõđ tobddjest šâdd identiteʹtt, kååʹtt ij uuʹd vuâŋŋmõõžž.   

Mij mainnâz åålmooumaž, šiõtteempolitiikk ǩiõrddi, lij läppam mõõn-ne vääžnai, koon son lij čiõkkâm da kåittam väjldâʹtted: ǩii son lij. Rääʹǩǩesvuõtt cåunn haal mäʹcced jiijjâs preeddnid da maaccat Ovllá tobddâd, što ooumaž ij vueiʹt tåʹlǩ tuʹmmjed mottjed nuʹbben. Vuäitt-a Ovllá jõskkâd väjldâʹttmest da vuäitt-a son tuʹmmjed muuʹštškueʹtted? 

Ovllá ǩeeʹrjat sääʹm čuäʹjtelmǩeʹrjjneǩ Juho-Sire/Siri Broch Johansen, suõmmad pâjjneei lääʹdd suõmmeei Cecilia Damström konsulttnes sääʹm-musiikk äʹšštobddi Ánndaris / Anders Rimpi di ohjjad Oulu teatteeʹr ohjjeei Heta Haanperä. Ooppera orkesteeʹren lij Oulu Sinfonia da kapeʹllmäästren Oulu Sinfonia pâʹjjkapeʹllmäästar Rumon Gamba. 

Kuullâp musiikkâst sääʹm luâđ jõnn da teeʹmes jiõnnkueʹstlmen. Mooččâdvuõđ tueʹǩǩen päljsmââvv kuuitâǥ čuõʹcci mušttlõs tuärast: kolonialiistla vääʹld mâʹte Lääʹddjânnam, lie äʹnstam sääʹm alggmeerast sij harmoonlaž õhttvuõđ luõttu, põõrǥeeʹl koʹrvveed tõn industriain da stroiʹttlid piijjmõõžžin. Tät risttreidd šeejšâstt musiikkâst, mâʹst luâđ frijj kolggmõš sâjjdâtt vuâstta aʹštti ryytm, jäʹrjstõõzz da kõrrvuõđ rajjsid. Orkesteeʹr vuârrmainstummuž kõõskâst pâjjne sääʹmjuõiggji jiõn, kook sueiʹmkrâʹstte õhttjõõzz sitkkâdvuõđ da viõǥǥ tuärrad mååust päʹrnnvuõđâst äʹnstum identiteeʹtt.   

Suõmmeei Cecilia Damström suõmmad musiikk čââpp õhttsažtuâjast sääʹm-musiikkrivuiʹm, kook suõmmee ooppera juõiǥid. Täk juõiǥ suddâʹtte suõmmõʹsse kõskksaž vueʹssen, ââʹneeʹl äärvast säʹmmlai kulttuurääʹrb da pââʹneeʹl sij jiõn tuejjõõzzâst õhttsaž musiikklaž õlmmummša. 

Tuejjõs pââʹjad Oulu teatteeʹr jõnn čuäʹjtemkriiʹlc ool Tâʹvvjânnmi oʹdinakai alggmeer, säʹmmlai ǩiõččâmkuuʹlm di tõid samai čuõʹcci seuʹrrjõõzzid, kook riikk jååʹđtem suärddmõõžž diõtt vaaikte õinn ođđ sääʹmpuõlvvõõǥǥid.  

Ooppera õđđmest lij nuuʹbb peäʹlnn teâđ juâkkmõš da vaʹstteemvuõđ välddmõš riikk jååʹđtem vieʹrrvuõđin di nuuʹbb peäʹlnn säʹmmlai ǩiõččlâsttmõõžži ouʹdde kaggmõš. Seämmast ko tuejjõs ǩeäčč äärmteʹmes naaʹlin õhttsažkååddlaž rajjsid da čårstummuž, tõt ǩeäčč lääskvânji õõut oummu. Ovllá-ooppera lij fiktiivlaž maainâs, leâša puk mii tõʹst šâdd, lij måtmešt šõddâm ǩeäzz-ne Lääʹdd, Ruõcc, Taar da Ruõšš peäʹlnn Sääʹmest. 

Produktio kueʹssplaaneeʹjen lie sääʹmčeäppõsneeʹǩǩ: tuâǥǥai raajjʼjen Geir Tore Holm, piiutâsplaaneeʹjen Helmi Hagelin/Bihtošoabbá Helme da čuõvvplaaneeʹjen Øystein Heitmann. Ooppera jiõnnplaanummšest vaʹsttad Oulu teatteeʹr Jari Niemi. 

Ooppera čõõđtet õhttsažtuâjast Oulu Sinfoniain, Beaivváš -säʹmmlai meersažteatteeʹrin di Oulu2026:in. 

Oulu lij Euroopp kulttuurvueiʹvvgåårad eeʹjj 2026. Ovllá lij vueʹssen Oulu2026-kulttuurprograammâst da kulttuuräimmõsmuttsest.